torstai, 8. huhtikuuta 2010

Pieni synttärisankari

Noppa Nuppunen täyttää tänään jo 6 kuukautta!!!! Vastahan sitä pientä pallopäätä tuotiin sairaalasta kotiin. Nyt tuntuu että on jo niin iso poika, se tietysti vaikuttaa asiaan että on triplannut syntymäpainonsa.

Pieni sankari on vieläkin vähän kipeä. Hengitys rohisee ja ääni on pois, muuten on erittäin touhukkaalla päällä. Tosin väsähtää paljon nopeammin kuin yleensä ja päikkäreitä nukutaan parin tunnin välein.


Meillä nukutaan uniriepu kainalossa, yöpuku Snoozy

Koska napero ei vielä itse ymmärrä kakuista mitään eikä voi niitä syödä, syödään meillä tänään muiden makuun sopivaa kakkua. Kladdkaka on ihan älyttömän hyvää, mikäköhän lienee nimi suomeksi? Pakastealtaasta olen löytänyt nimellä mudcake eräänlaista kakkua, itsetehty on vaan törkeän paljon parempaa!



Ainekset:

2 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
3 ruokalusikallista kaakaojauhetta (tummaa)
1 ruokalusikallinen vaniljasokeria
1 dl juoksevaa margariinia
2 munaa

Valmistus:

Vispaa munat ja sokeri kunnes seoksesta tulee kuohkeaa. Lisää jauhot, vaniljasokeri ja kaakaojauhe, sekoita. Lisää sula margariini ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Margariinin voit sulattaa mikrossa, muista antaa jäähtyä ennenkuin lisäät sen taikinaan.
Laita taikina voideltuun vuokaan ja paista 175 asteessa noin 20 minuuttia. Jos haluat tahmaisemman kakun voit lyhentää paistoaikaa.

Valmiin kakun päälle voit sirotella tomusokeria. Tarjoile kermavahdon tai vaniljajäätelön kera!




Meillä viihdytään syöttötuolissa ja muutenkin tykätään istua, kun kerran osataan jo ihan itse. Päivävaatteina Småfolkia ja Metsolaa.

Arvontoja!!!


Pimpamin arvonnassa voi voittaa lahjakortin, jolla sitten voi shoppailla ihania käsintehtyjä vaatteita oman maun mukaan


Pikkuriikin arvonnassa palkintona lahjakortti myös käsintehtyihin vaatteisiin tai halutessaan voi valita myös muumimukin

sunnuntai, 4. huhtikuuta 2010

Sairastelua, aivastelua

Eppu sai ensin koulusta kunnon kröhän ja tartutti sen sopivasti pääsiäiseksi Noppaan ja muhun. Noppa on tosin perinyt isänsä ja veljensä taipumuksen, siirrytään suoraan kurkunpääntulehdukseen.
Eppu oli 4kk vanha kun ekan kerran joutui sairaalahoitoon kyseisen taudin takia. Hyvä puoli on siinä että kouluikään mennessä röörit on yleensä kasvaneet sen verran ettei tautia enää tule.
Nyt osaa jo kotikonstein tehdä pienen oloa helpommaksi ja ennaltaehkäistä sairaalareissun tarvetta. Silti se yskä mikä kyseistä tautia sairastavasta lapsesta lähtee on sydäntäsärkevää kuultavaa. On muuten ihan erilainen kun mikään muu yskä.

Itsekin kipeänä jo neljättä päivää, ei kai sitä kovin nopeasti tervehdykään kun ei saa levätä yöllä eikä päivällä. Yöt menee istuessa Noppa sylissä, makuuasennossa ei hengitys oikein pienellä kulje.

Hyvää pääsiäistä kuitenkin kaikille! Meillä on ainakin suklaata, sain eilen äidiltä ämpärillisen ruohomunia ja hahmoja ja Eppu monta isoa munaa.

torstai, 1. huhtikuuta 2010

Pitkääkin pidempi perjantai (ja nyt on vasta torstai)

Tänään on ollut todella rankka päivä. Koko perhe kiukkuisia kuin ampiaiset, paitsi Noppa.
Ensin en saanut kunnolla nukuttua. Mies on sellainen yökukkuja, kokkailee, ravaa tupakalla ja katsoo leffoja. Olen todella huono nukkuja ja herään pienimpäänkin ääneen. Enkä saa millään unta jos herään kesken unien. Voisi tietty laittaa makkarin oven kiinni, mutta meillä on pattereissa vikaa ja vaihtoehtona on vaan täysille tai pois. Ovi kiinni ja patteri päällä tulee törkeen kuuma ja patteri pois päältä taas jäätyy.

Kun vihdoin sain nukahdettua yhden aikoihin heräsin hetken päästä siihen että on kylmä. Löysin takaoven sepposen selällään eikä miestä näy missään. Oli lähtenyt ulos ja unohtanut oven auki. Nukahdin ja heräsin siihen kun mies saapui kotiin. Taas valvoin ja pyörin, hyörin ja möyrin sängyssä.Viideltä vihdoin nukkumaan ja seiskalta soikin jo Epun puhelimen sinfoniat.

Siitä heräämisestä asti onkin sitten ollut täysi taisteluvalmius päällä. Miehet huutaa ja valittaa, yritän välillä saada ääneni kuuluviin kipeällä kurkullani. Tietysti vilustuin kun nukuin eilen jääkylmässä kämpässä. Tuntuu ettei tämä pääsiäinen lopu ikinä.

Meillä oikutellaan, kiukutellaan, rähjätään ja ties mitä. Onpahan selvinnyt muutamia asioitakin. Ehkä riitely sitten puhdistaa ilmaa. Tosin mä en ymmärrä tällaista oman pahan olon siirtämistä toisten niskaan. Tuskinpa se omaa oloa helpottaa että muillakin on kurjaa.

Olen loman tarpeessa.